Jotain kimaltavaa...

Pari viikkoa sitten käytiin Jyväskylässä häämessuilemassa ja täytyy sanoa, että kyllä kannatti! Sain paljon uutta intoa hääjärjestelyihin, jotka on (niinkuin edellisestä postauksesta kuluneesta ajasta voi päätellä..) jäänyt vähän vähemmälle viime aikoina. Pakotin myös M:n mukaan messuille, ja ennakkoasenteestaan huolimatta se tuntui viihtyvän siellä varsin hyvin. Sanoi jopa kavereilleen että oli mukavaa :D Siispä sulhasetkin vaan rohkein mielin messuilemaan! No, tarttui sieltä mukaan muutakin, pikkujuttuja joista varmaankin postailen myöhemmin ja nyt näyttää siltä että hääjuhlapaikkakin saattaa lähteä vaihtoon... Mutta tärkein asia, jonka takia messuille oikeastaan lähdettiin, oli vihkisormus. Sormus päädyttiin tilaamaan Malmin korupajasta, saatiin tämä sormus sieltä monta sataa euroa halvemmalla kuin muista liikkeistä, vieläpä isommilla timanteilla :D Ja 30% messualennus oli myös kiva lisä :) Se luvattiin lähettää minulle postissa kotiin, eilen odotus palkittiin ja paketista löytyi tämmöinen:

Siro, kapea valkokultasormus jossa on kuitenkin paljon blingiä :) Timantteja on 11, 1x0,1 ct ja 10 x 0,01 ct W/SI laatuisina. Isommat timantit ei minun kapeissa sormissa oikein näytä hyvälle... Malli oli alunperin flakka, mutta se tehtiin minulle puolipyöreänä, että sopisi kihlan kanssa yhteen. Vähän jännitti, minkälainen sormuksesta tulee, mutta se on aivan täydellinen :) halusin valkokultaisen kihlan, koska tuntui, että kaksi 2-3 mm leveää keltakultaista olisi jotenkin liikaa.. Valkokulta näyttää sirommalta, ja tämmöiseen yhdistelmään sopii hyvin sekä kultaiset että hopeiset korut. 

Nyt yritän malttaa mieleni vielä 3 kk 23 päivää (!) ja olla ihailematta sitä ihan koko ajan. M uhkasi jo piilottaa sen, mutta toivottavasti ei sentään :D Alle 4 kk häihin ja tekemistä on vielä todella paljon, mutta nyt on kirkko, hääpuku ja vihkisormus, eikös ne oo ne tärkeimmät?! No, jos kuitenkin jatkaisi pitopalvelun etsimistä, jos joku tietää hyvän (ja suht edullisen) Kuopiosta tai lähialueilta niin saa vinkata! 

Kenkähaaveilua

Ensin ajattelin, että en tarvi mitään hääkenkiä erikseen, käytän jotain omia vanhoja korkkareitani tai äitin vanhoja hääkenkiä. Varsinkin kun käsitykseni siitä, minkälaisisia hääkengät ovat oli suunnilleen tämmöinen:

Ei millään pahalla jos joku näistä tykkää,
mutta mulle tuon malliset kengät on täydellinen kenkäpainajainen...

Tuo matalakorkoinen, pitkäkärkinen remmikenkä on ehkä ihan kamalin kenkämalli mitä voi olla, miksi kukaan haluaisi että jalka näyttää 3 numeroa isommalta kuin se on?! Mukavia, matalakorkoisia kauniita kenkiä on paljon saatavilla, joten miksi tuommoiset? Ei ihme etten ole paljon hääkengistä haaveillut, mutta nyt olen eksynyt selailemaan vaihtoehtoja, ja kyllähän sitä olisi tarjolla vaikka mitä ihanuuksia :) tässä esimerkiksi muutama Menburin esimerkki:

Tuo peep-toe on kyllä mulle aika no-no, se hiertää varmasti..

Aika perus nätit avokkaat, korkokin näyttää siedettävältä :)

Nää on aivan ihanat! Helmikirjailut ja kohtuullinen korko perusmallissa :)
Voi vaan olla että ne menis pilalle aika nopeasti....

Kuka sanoi että niitten pitäis olla valkoiset? :) Nämä toimis myös muissa juhlissa
myöhemmin.

Tässä sitten harmaana...

Lopuksi kaikkein ihanimmat, mutta aivan liian kalliit kengät, joihin rakastuin:

 Ne ois samalla se "jotain sinistä", sopivan vintagehenkiset ja taatusti laadukkaat,
mutta joo, yli 200 euroa on vähän liikaa..

Nuo kengät on muuten merkkiä Badgley Mischka,  kyseisellä merkillä näyttäisi olevan paljon muitakin aivan upeita hääkenkiä, kannattaa vilkaista. Nämä ja kaikki muutkin kuvat on Brandokselta. 

P.S. Ooon yksin kotona, mutta onneks mulla on hurja vahtikoira (vai possu?!): 

"Älä tule lähelle tai puren! Tai ainakin nuolaisen naamasta!"

Boleroa mä metsästän

Oon siinä mielessä perinteinen, että minun mielestä kirkkoon ei kuulu mennä hartiat paljaana. Ei edes morsiamena, vaikka nykyään hartiansa peittävä morsian taitaa olla enemmän poikkeus kuin sääntö... Auki olevat hiukset ja varsinkin huntu tietysti peittäisi jonkun verran, mutta huntua taas en halua, enkä varmaan halua hiuksiakaan ihan auki pitää, eli jonkunlainen bolero on hommattava. Mutta minkälainen? Ensin olin ihan varma, että haluan pitsiboleron, tähän tyyliin:

Kuva täältä.

Mutta mutta... Kun puku on pitsiä, on tosi vaikea löytää pitsistä boleroa joka kävisi hyvin yhteen puvun pitsin kanssa. Ja minusta tuntuu, että jos bolerokin olisi pitsiä niin siitä alkaisi tulla yliannostus :D Tykkäisin myös kauniista neuleesta tai turkisbolerosta tähän tyyliin:

täältä

Kate Middletonin ilta-asun neule on ihan
täydellinen! Täältä.

Ah, voisin kuitenkin haluta talvihäät ihan siksi että saisi käyttää tuommoista ihanaa turkista :D Toukokuun loppuun se ei oikein sovi... Tafti/satiinibolero ei oikein tule kysymykseen myöskään kun puvussa ei satiinia ole... Organzaa (vai sifonkia?) sen sijaan on, joten ihan ohut, läpinäkyvä organzabolero on hakusessa tällä hetkellä. Seuraava ongelma onkin, että minkälaiset hihat siinä pitäisi olla :D olisi kätevää, että bolero myös samalla toimisi lämmikkeenä, jos sattuukin viileä päivä. Mutta pitkähihainen, läpinäkyvä bolero taas ei ole niin hieno....

Täältä

Täältä

Tuo alempi bolero on aika lailla juuri semmoinen mitä haluaisin :) ohut, kevyt ja silti peittää hartiat. Eikä siihen tukehdu vaikka olisi lämminkin. Mutta se hinta... Tuo maksaa Zazabellassa 69 euroa, joka on minusta ihan kamala hinta noin pienestä, ohuesta vaatekappaleesta. Mistähän tuon tapaisen löytäisi halvemmalla? Sen pitäisi kuitenkin olla ihan laadukkaan ja tyylikkään näköinen, ei mikään halppis josta roikkuu langanpätkiä.. Hätätapauksessa tuommoisen ompelee aika helposti kyllä itsekin. Mutta koska tuommoinen ohut ei juuri lämmitä, olenkin ajatellut että hankin kaksi boleroa. Ohuen kirkkoon, ja illaksi jonkun kauniin neuletakin Kate Middleton-tyyliin. Mitä mieltä olette? Onko neuletakki riittävän juhlava hääpuvun kanssa pidettäväksi lämmikkeeksi? Vai voisiko keväisenä iltana käyttää jopa hillittyä turkisboleroa? 

Kuulumisia

On taas tämä postailu jäänyt vähän vähemmälle viime aikoina, mutta jospa minä nyt yrittäisin ryhdistäytyä ja alkaa kirjoitella kaikkia suunnitelmia vähän ylöskin :) Kesän olin tosiaan töissä kaukana kotoa, eli sekin vähän haittasi hääsuunnittelua. Ja sitten kun kesätyöt loppui, meille kotiutui pieni ja maailman ihanin karvainen perheenjäsen, joka on vienyt aika paljon aikaa ja energiaa tässä viime viikkoina. Nyt meidän pikkuinen hauvavauva on jo melkein 13 vk ikäinen ja osaa olla välillä yksinkin niin jää paremmin aikaa kaikelle muullekin (eli alkaa loppua tekosyyt miksi en ole tehnyt koulujuttuja jotka piti tehdä jo keväällä ja aloita sitä gradua....). 

Pikkuinen n. 9 vk iässä :)

Kesän aikana päästiin juhlimaan melko ahkerasti, kun oli miehen veljen lakkiaiset, mummon 80-v juhlat sekä minun serkun rippijuhlat ja kahden serkkujen häät. Juhliminen on aina mukavaa, ja häissä käyminen on erityisen mukavaa nyt, kun suunnittelee omiaan. Sieltä saa aina hyviä ideoita siihen mitä kannattaa omissa häissä toteuttaa ja mitä ei ;) Tässäpä vähän ajatuksia joita ollaan muitten häissä käydessä saatu:

• Kirkko-ohjelma on kiva. Minusta on mukavaa seurata toimitusta kun tietää mitä on tulossa.. Tähän meillä onkin jo hyvä idea kehitteillä, siitä lisää myöhemmin :)

• Menu/ohjelma "kolmioita" tai missä muodossa ne nyt sitten onkaan esitetty, pitää olla riittävän paljon. Ei ole kiva jos 10 hengen pöydässä on vaan yksi tai kaksi... Minä tykkään myös tässä tapauksessa olla perillä siitä mitä tulee tapahtumaan :D Oikeastaan haluaisin kaikille omat menut ja ohjelmat paikoille jaettuna, mutta pitää laskeskella miten paljon kalliimmaksi se tulisi...

• Häissä pitää olla jotain ohjelmaa, mutta ei välttämättä kovin paljoa. Yksi tai kaksi jotain leikkiä/tietovisaa/mitä vaan riittää, kun lisäksi on hääkakun leikkausta, tanssia ja kimpun ja sukkanauhan heittoa ja muuta.. 

• Pöytäkoristeiden ei tarvitse olla kovin erikoiset tai näyttävät. Yksinkertaisemmatkin riittää luomaan juhlavan tunnelman. Olen suunnitellut ostavani tekotimantteja ja ruusun terälehtiä ja kukkamaljakoita ja kynttilöitä ja vaikka ties mitä, mutta taidetaan kuitenkin tyytyä vähän vähempään :)

• Netissä toimiva lahjalista on kätevä, yksissä häissä oli semmoinen ja listalta oli varattu kaikki tuotteet, ilmeisen suosittu siis. Toisaalta rahaakin olisi mukava saada.... hmm.

• Hyvä bändi luo parhaan tunnelman. Kyllä se elävä musiikki on vaan parasta :) ja tanssilattia täyttyy parhaiten joillain puhkisoitetuilla klassikoilla, jotka uppoaa sukupolvesta riippumatta :D

• Alkoholia ei tarvitse olla tarjolla hillittömiä määriä. Molemmissa häissä joissa oltiin tänä kesänä, oli alkoholitarjoilua rajoitettu. Toisissa oli tarjolla ruuan kanssa viiniä ja illalla vähän boolia, ja halutessaan baarista sai ostaa lisää. Toisissa taas alkoholia ei ollut ollenkaan ilmaiseksi, mutta baarista sai melko edulliseen hintaan ostaa jos halusi. Tässä ongelmana tosin oli, että baari aukesi vasta ruokailun loppupuolella ja sinne kävi vain käteinen.... Moni olisi varmaan mieluusti ottanut viinilasillisen ruuan kanssa, eikä käteistäkään ollut läheskään kaikilla riittävästi. Osa kävi sitten automaatilla kesken kaiken, ei onneksi ollut kaukana. Nämä toiset häät olivat lapsiperheen häät ja morsiamen suku on kovin uskonnollista, eli tuo alkoholin rajoittaminen oli ymmärrettävää. Lisäksi juhlille oli ilmoitettu loppumisaika, ja hääpari lähti kavereineen viettämään vielä jatkoja jonnekin mökille virallisen osuuden jälkeen. Tämmöisessa järjestelyssä on hyvät ja huonot puolensa, heidän tapauksessaan tämä toimi aivan erinomaisesti.. Meilläkin on nyt harkinnassa, että miten tehdään tuon alkoholitarjoilun kanssa, koska miehen suvussa on pari ongelmakäyttäjää joita kukaan ei humalassa jaksa katsella... Lisäksi äitini on sitä mieltä että valitsemassamme juhlapaikassa ei pitäisi järjestää kovin kosteita juhlia koska sen yhteydessä toimii lastenkoti (ja äiti joutuu työssään olemaan paikan kanssa paljon tekemisissä). A-oikeuksia ei ole, joten tuommoinen maksullinen baari ei toimi. Mies haluaisi tarjota häissä vaan ruokajuomat ja sitten järjestää kosteammat jatkot läheisimmille esim. rantasaunalla, mutta minä en ole asiasta yhtä varma... Tätä pitää vielä miettiä. Aiemmin haluttiin juhlapaikka jossa ei ole A-oikeuksia, mutta nyt toisaalta tuntuu etteivät ne välttämättä huono idea olisikaan :D 

• Valokuvauksesta voi järjestää ohjelmanumeron. Toisissa häistä oli vieraskirja, johon tuli valokuvat kaikista vieraista, ja BM otti näitä kuvia samalla kun hääparia kuvattiin vähän kauempana. Vieraskirjakuvista tuli upeita ja meistä ainakin oli mukava täyttää vieraskirjaa jossa jokaiselle porukalle oli varattu oma sivu. Toisissa häissä oli vieraskirja johon vaan kirjoitettiin nimet, mutta sellaista en kyllä halua itselle.. Eihän semmoisesta ole mitään iloa? Vaikka häissä olisi 100 henkeä, ei nimikirjoitukset silti täytä kuin pari sivua. 

Vielä pari muuta juttua: Nappasin morsiuskimpun, jee! Olin varma etten ikinä ehdi saamaan sitä mutta ehdin kuitenkin. Ja taidan olla vieläpä oikeasti seuraava naimisiin menijä, ja kyseiset häät oli vielä melko varmasti viimeiset ennen omia, eli aika sopivasti sattui :) Sukkanauhanhan sulho on napannut jo pari vuotta sitten, eli se on valmiina oottelemassa. Ja vielä loppuun pari kuvaa n. 12 vk ikäisestä Kapu-pojasta :)

Märkä koira.

Söpöilijä :)

Fiilistelyä :)

Päädyin ihan sattumalta selailemaan Pinterestiä ja mitä kaikkea ihanaa sieltä löytyikään :) Vintage on ilmeisen muodikas hääteema, ihania vintage-henkisiä kuvia sieltä löytyikään... Tässäpä vähän inspiraatiokuvia:

Tässä on ihan täydellinen fiilis <3 haluaisin kaasoillekin
jotkut tuon tapaiset puvut...

Tuommoiset rullalla olevat nuotit haluan johonkin käyttöön,
ehkä kirkko-ohjelmassa voisi hyödyntää?

Ihania lasipurkkeja :)

Kaikki kuvat siis Pinterestistä, en älynnyt ottaa tarkkoja linkkejä ylös...

Sormusshoppailua

Tänään käytiin ensimmäistä kertaa sovittelemassa sormuksia :) Kuten olin ajatellutkin, sovittelu oli tosi vaikeaa kun suurin osa sormuksista oli niin valtavan kokoisia ettei niitä kannattanut edes kokeilla sormeen... Muutamaa kokeilin kuitenkin, ja yllätyin itsekin miten halpa maku minulla tässä asiassa on :D katsottiin yhden sovitetun sormuksen hintaa ja se oli vain n. 200 euroa..  

Yllätyin myös siitä, että tykkäsin eniten valkokultaisista sormuksista yhdistettynä minun keltakultaiseen perus-kihlaan. Tällä hetkellä suosikkisormus näyttää jotakuinkin tältä:

Elikkä kapea, siro valkokultainen rinkula monella pienellä timantilla :) Haaveilen vähän, että omaan kihlaan upottaisi joko nyt tai joskus myöhemmin yhden timantin, niin että yhdistelmä olisi jota kuinkin tämän näköinen (vähän pienemmällä kivellä tosin):

Näiden kahden seuraavan tyylisiä olisin halunnut sovittaa, mutta ei löytynyt yhtään riittävän pientä mallikappaletta :( On vähän turha sovittaa nimettömään sormusta joka mahtuisi minun peukaloon.

Olin myös vähän pettynyt liikkeiden asiakaspalveluun, myyjät oli kyllä ihan ystävällisiä, mutta varsinkiaan toisessa liikkeessä asiantuntemusta ei tuntunut olevan yhtään. Laudat vaan nostettiin pöydälle ja käskettiin katsoa siitä, ollenkaan ei kyselty budjettia tai minkä tyylistä haluaisin, eikä kerrottu sovitettavista sormuksista mitään. Toisessa kaupassa myyjä sentään ehdotteli jotain ja auttoi etsimään sopivan kokoisia sovitettavaksi, mutta toisessa myyjä vaan totesi ettei itsekään tiedä näistä asioista yhtään mitään ja seisoskeli vaan siinä vieressä... Seuraavan kerran ajateltiin käydä jossain vähän pienemmässä, yksityisessä kultaliikkeessä, jossa olisi vähän enemmän asiantuntemusta ja mielenkiintoa asiakaspalveluun :) 

Tämä oli vasta ensimmäinen katselukierros, mutta mitä mieltä olette yhdistelmästä jossa on sekä valko- että keltakultaa? Yleensähän sanotaan ettei eri metalleja pitäisi sekoittaa, mutta omaan silmään se näyttää ainakin sormusyhdistelmissä ihan mukavalle :)

Jotain suloista...

Arvatkaapas mitä meille ensi viikolla kotiutuu? 

No tämmöinen pieni sydäntensulattaja! <3 Voi siis olla että blogiin ilmaantuu hääpostausten lisäksi myös koiranpentupostauksia kun en malta olla kertomatta pikkuisen jokaista edesottamusta :D Rodultaan tämä kaveri on Kooikerhondje, johon ihastuttiin ensi näkemällä noin vuosi sitten kun alettiin puolivakavissaan katsella meille sopivia koirarotuja... Ja kun törmättiin koikkeriin niin se oli menoa, ja nyt meille on sitten tulossa oma pikkuinen :) Vielä muutama kuva lisää: 

Koiranpennun kuvaaminen on vähän vaikeaa :D

Emo ja kolme pennuista, meille tuleva ei tosin (kai) ole yksikään näistä.

Sattuneesta syystä häämietinnät on jäänyt vähän vähemmälle ja jää varmaan jatkossakin, mutta kun työt kohta loppuu ja koiranomistamisen "ensihuuma" menee ohi niin eiköhän niillekin taas järjesty aikaa. Ja pakkokin varmaan alkaa järjestyä, ei olla tehty viime postauksen jälkeen oikeastaan yhtään mitään :D